2. Tekoäly ja robotiikka se pelottava, mutta kiehtova innovaatio

Euroopan parlamentin yhteiskuntablogin mukaan tekoäly tarkoittaa koneen kykyä käyttää ihmisen älyyn liittyviä taitoja, kuten esimerkiksi päättelyä, suunnittelua, uuden luomista tai oppimista. Tekoäly jaetaan kolmeen luokkaan. Näitä on kapea tekoäly, johon kuuluu sovellukset kuten Google translate ja Siri. Toisena on yleinen tekoäly, josta käytetään lyhennettä AGI ja tämä ei ole vielä kehittynyttä. Viimeisenä on supertekoäly ASI, joka on ihmistä älykkäämpi, tätä ei tosin vielä ole olemassa. On todella mielenkiintoista nähdä miten tekoäly tulee kehittymään seuraavien vuosien aikana. Tekoäly voi monesta kuulostaa, jopa pelottavalta. Tämä johtuu siitä, että pelätään mihin tekoäly kykenee. Pelätään esimerkiksi, että se veisi ihmisten työt tai kauhuskenaarioissa tuhoisi ihmiskunnan. Tekoälyyn ja robotiikkaan liittyen onkin paljon sarjoja, missä keksitään mahdollisia skenaarioita tulevaisuudelle. Jos aihe kiinnostaa, suosittelen esimerkiksi sarjaa nimeltä Black Mirror.

Tekoäly

Tutkiessani aihetta, törmäsin teknologiateollisuus.fi nettisivuistoihin, jossa Tekoälykiihdyttämön Alexander Törnroth käy läpi Nordic Sta of AI 2021-raporttia. Tämän mukaan Suomi on Pohjoismaiden kärkeä tekoälyn hyödyntämisessä, mutta investoinnit eivät tule samassa tahdissa perässä.

Alla olevasta taulukosta nähdään maakohtainen jaottelu tekoälyn hyödyntämisen suhteen. Vihreät pylväät edustavat pienimuotoisia kokeiluja tekeviä organisaatioita ja punaiset taas sellaisia organisaatioita, jotka hyödyntävät tekoälyä päivittäin. 

Pohjoismaiden tekoälyn hyödyntäminen

Hyvä uutinen on, että tekoälyä hyödyntävät suomalaiset organisaatiot ovat kasvussa eli halua teknologian käyttöönottoon selkeästi löytyy. Tästä huolimatta artikkelissa kerrotaan, että suomalaiset yritykset ovat olleet hitaita tekoälyyn panostamisessa. Hitaus ei koske pelkästään tekoälyä vaan yleisesti yritysten innokkuutta digitalisaatioon ja uudistumiseen. Suomalaiset eivät vieläkään ole valmiita investoimaan tarpeeksi digitaalisuuteen. Ruotsissa vastaavat investoinnit ovat tuplasti verrattuna Suomeen. Tulevaisuudessa tulee toivoa, että yritykset tajuavat tekoälyn ja digitalisaation mahdollisuudet ja investoivat tähän. Olisi kurja, jos hyviä keksintöjä jää hyödyntämättä, sillä rahoitusta testaukselle ei riitä. Toinen kuoppa tekoälyn rahoitukselle Suomessa on Business Finlandin tekoälyohjelman rahoituksen loppuminen vuoden 2021 lopussa. Business Finland on siis suomalainen julkinen toimija, joka tarjoaa muun muassa innovaatiorahoitusta.

Lähteet:

Haaga-Helian oppimateriaali, Digitaalinen liiketoiminta, Tekoäly

https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20200827STO85804/mita-tekoaly-on-ja-mihin-sita-kaytetaan

https://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/suomi-pohjoismaiden-karkea-tekoalyn-hyodyntamisessa-mutta-investoinnit-laahaavat

https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/ohjelmat/ai-business